Sitä tuntuu liittyvän ihan yllin kyllin tähän eloon ja arkeen. Eipä suomipoika/tyttö tiedä kaahatessaan ja onnettomuuksia aiheuttaessaan, mihin viidakkoon uhri joutuukaan. Ei suju yksinkertaisesti asiointi viranomaisten kans, se lausuntojen, lisäliitteiden ja varmuuskopioiden määrä joka tähän rumbaan liittyy, on uskomaton!!! Tänäänkin tuli ihan sellainen olo, et vähintään vakuutuspetosta olen tekemässä!! Ei riitä, että asia inhimillisesti selvitettän, vaan se vaatii AINA asiantuntijan lausuntoa. Jopa turvaistuimen pieneksi käyminen on jonkin ammatti-ihmisen todettava, ei riitä oma silmä määrittämään. Miten lie "normaaliperheissä", käykö sielläkin alan ihmiset "tarkistamassa" onko OIKEASTI nyt kyse pieneksi jääneestä penkistä!!!

Ja tämä vain yksi pienimmistä epäkohdista. Tästä voisi kirjoittaa vaikka kirjan, mitä on olla uhri ja sit vielä naimisissa onnettomuuden aiheuttaneen vakuutusyhtiön kanssa.

Huh huh, jos ei v..utus käyrät nouse tälläisten kans, niin sit jo pitää epäillä omaa päätään. Lapsen sivustolla ei edes viitsi tuoda sitä kaikkea skeidaa esille, mitä tää homma oikein on.

Mut suosittelen lämpimästi, et pysykää omilla kaistoilla ja ilman onnettomuuksia. Ei se, että vammautuu ja elämä menee ihan uusiksi kaikin puolin suinkaan riitä, vaan siihen tulee sellainen porukka ympärille (viranomaisia, sellaisia kaikki tietäviä), et viimeistään silloin toivoo, ettei ikinä olisi tuona kohtalon päivänä minnekään lähtenytkään.