Päivät ovat muuttuneet jo koleammiksi ja kesähän meni sinäänsä meiltä lähes huomaamatta. Kotona on pärjäilty, vielä ainakin ja siitä on oltu enempi kuin kiitollisia. Kontrolleissa on käyty ja verikoe tulokset on nyt olleet mieluisia eli pysyneet haiman osalta varsinkin rauhallisina. Tosin ensi kuulle viimeistään sunniteltanee Marikalle toimenpidettä, mitä koettaa olla ajattelematta sen enempää. Mutta jossain takaraivossa se tieto on ja ajoittaan aiheuttaa itselleni mahanpuruja ja sydämen tykytyksiä.

Siitä huolimatta, ollaan nautittu jokaisesta päivästä ja näin syksyn kunniaksi Marikan kanssa istutettiin puukin. Saas vain nähdä kuinka se sitten menestyy meidän pihapiirissä.


Piha kun on vähän kuin kahdessa tasossa. Ylempänä nurmettu, mut ala osaa koetetaan saada palautumaan enempikin luonnon tilaan, niin sinnepä sitten tämä puu sitten pistettiin kasvamaan. Purppuratuomi muuten nimeltään. Puun taakse piiloutui Marikan isosisko, joka kirjotti keväällä ylioppilaaksi, ihan hyvin arvosteluin! Ja pääsikin nyt syksyllä aloittamaan mieluisat yliopisto opiskelut Tampereella. Muuto rulianssi olikin viikko takaperin viikonloppuna.